Antonio Munoz Molina, 2011. Kuun tuuli, 323 s. Tammi. isbn 9789513149161

Tässä tarinassa kirjailijan alter egon lapsuudesta ja nuoruudesta tukikertomuksena toimii ensimmäinen kuumatka ja sen seuraaminen. Tekniikka, jossa kaksi kertomusta lomittuu on paljo käytetty. Esim. kirjassa Ennen kuin mieheni katoaa (Seija Ahava, 2017) tukikertomuksena oli Kolumbuksen matkat. Siinä se vain häiritsi ja sekoitti, eikä tukenut varsinaista tekstiä, mutta tässä käy päinvastoin. Tukitarina toimii, koska päähenkilö on hyvin kiinnostunut kuumatkoista ja seuraa aktiivisesti sen tapahtumia. Harvoin myöskään olen lukenut niin tarkkoja ja yksityiskohtaisia kuvauksia nuoren miehen heräävästä seksuaalisuudesta ja sen ristiriidoista kirkon paineissa.
Kirjan lopun kuvaus paluusta lapsuuden maisemaan etäännyttää lukijan siitä ja tuo tilalle muistelevan ja kirjoittavan kirjailijan. Tapa, jota kirjoittaja käyttää jatkuvasti teoksessa Sefarad ja yhtä onnistuneesti. Tuossa onnistumisessa on niin paljon taitoa, että sen voi saavuttaa vain todella taitava ja lahjakas kirjailija.

Antonio Munoz Molina, 2007. Sefarad, 545 s. Tammi. isbn 9789513137656

Tämä kirja on lukukokemuksena henkeäsalpaava ja innostava, vaikka se käsittelee viime vuosisadan historian kauhun hetkiä niin holokaustin kuin Stalinin vainojen kuin varhempien juutalaisvainojen kautta. Teksti on valtavan intensiivistä, melkein kuin tajunnanvirtaa, mutta kuitenkin hyvin pikkutarkkaa ja tunnollisen järjestynyttä. Yksityiskohdat vyöryvät esiin sellaisella tarkkuudella ja vauhdilla, että lukija melkein näkee kaiken kuin valkokankaalla edessään ja kuitenkin kokee olevansa kulloinkin äänessä olevan kertojan pään sisässä. Kerronnan valtava intensiteetti ja eri henkilöiden tarinoiden villi risteily tyyntyy keskivaiheilla hetkeksi suutarin ja nunnan rakkaustarinassa, joka poikkeuksellisesti tulee kerrotuksi kokonaan alusta loppuun, eikä siihen enää palata. Epilogissa kirjailija tunnustaa, että on keksinyt vain pienen osan henkilöhamoista. Sivulla 520 onkin lause: "Miten joku tohtiikin olla niin kevytmielinen että keksii henkilöitä, kun on niin monta elämää, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi, kun jokainen niistä on romaani siinä toisiinsa kytkeytyvien verkkojen sarjassa, joka johtaa toisiin romaaneihin ja toisiin elämiin." Juuri tuolla tavalla tämä kirja on rakentunut. Ehdottoman suositeltavaa luettavaa.