Chin Ping Mei, 1966. 782 s. Gummerus

Tämä kiinalainen klassikko, jonka tekijästä ei ole varmuutta, eikä tekijää ole käännökseenkään merkitty, oli mainittu Suomi-lehden vanhoja klassikota käsittelevässä jutussa yhtenä kolmesta tunnetuimmasta kiinalaisesta klassikoista. Kirjan mainittiin olevan eroottinen. Pitihän se sitten tilata antikvariaatista luettavaksi. Käännös on tehty englannin, ruotsin ja saksan kielisten käännösten pohjalta. Kirjaan liittyy myös pieni selitysosa. Kirjan ajankohta on Kiinan historian 1200-luvulla.

Romaani kertoo Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa ja lukuisten rakastajattariensa tarinan. Kirjan nimi tarkoittaa luumuoksaista metallimaljakkoa. Kiinasta ja sen historiasta ja tavoista ja kulttuurista avautuu lukijalle melkoinen näkymä ja pitkä taival kuljettavaksi, melkein 800 sivua, ja kyseessä on länsimaita varten tehty lyhennelmä.

Erotiikkaa ja myös murhia ja salajuonia ja yllättäviä käänteitä riittää ja lopussa aika moni vaimoista on kuollut. Itse päähenkilö kuolee kiihkeän elämänsä takia jo nuorena, mutta vaimojen tarina vielä jatkuu.

Joskus on hyvä tarttua kesäaikaan klassikkoon vieraamasta kulttuurista.

Andrus Kivirähk, 2025. Eesti rahva uued jutud, 294 lk. Eksa. Isbn 9789916768303

Kivirähk on saanud minu lemmikkirjanikuks eesti autorite seas. Tema huumor on täiesti omanäoline ning kirjutamislaad ühendab tänapäevase rahvapärimuse ja Eesti ajaloo. Kõik tarkused ja naljad ei avane mulle siiski alati – olen küll välismaalane, kes tunneb veidi Eestit ja eesti keelt, kuid Eesti kultuuri ja ajaloo tundmisest jääb veel puudu.

See raamat on aga suuremas osas kergesti loetav ega nõua lugejalt selles mõttes liiga palju. Esimese loo „Puulased ja tohtlased“ olin juba varem lugenud eraldi väikese raamatuna.

Teine lugu „Vaeslapsi käsikivi“ räägib vaesest teenijatüdrukust, kes jahvatab päevast päeva käsikivil vilja. Vana võlur Soome tark tahab teda aidata ja annab talle võlurätiku, mille abil hakkaks käsikivi iseenesest jahvatama. Tüdruk ei julge seda kasutada, sest kardab, et vana mees tahab teda ära kasutada. Kui kuri perenaine sellest teada saab, satub ta koos võlurätikuga unenägude imemaale ja kaob. Nii saab vaese teenijatüdruku elu lõpuks paremaks.

Järgmine lugu räägib mulla ketrajast, keda on nõiduse abil pannud maisipõllu õitsema. Naaberkolhoosi brigadir tahab kadedusest, et sama tüdruk teeks imet ka kolhoosi põldudel. Loomulikult ei lähe see hästi – nõiast ei saa kolhoosi brigadiri.

„Öised praamireisijad“ jutustab kirjanikust, kelle väga moodne teos trükituna hästi ei müü. Ta sõidab kirjandusfestivalile oma raamatut tutvustama, kuid satub mitmesuguste seikluste järel kummituspraamile, kus õnnestub siiski mõned eksemplarid maha müüa.

„Naljakas härjamüümine“ on õhtujutt, mis paneb seda kuulanud poissi härjast kahju tundma. Poiss usub, et härg jäeti pärast puudele müümist metsa maha, ning tahab teha kõik, et loom päästa. Härga ta ei leia ning vanaema hiljem välja mõeldud õnnelikum lõpp ei veena teda sugugi.

„Kuuvalgel vihtlevad neitsid“ räägib noorest mehest nimega Lembit, kes vaimustub nõidumisest samamoodi nagu tänapäeva noored TikTokist. Lõpuks õnnestub tal näha kuuvalgel vihtlevaid neide, kes on nii lummavad, et ta soovib minna nende maailma ja isegi muutuda nende vihaks, et neile võimalikult lähedal olla. Tema emale on see suur mure – poeg liguneb ämbris ning aeg-ajalt võtab mõni neiu ta välja ja vihtleb temaga oma rindu ja häbet.

„Lopi ja lapi“ on õigupoolest anekdoot või nali, mida on Eestis vist juba kaua räägitud. Siin on see aga jutustatud nii vaimukalt, et pani mind valjusti naerma.

„Rõugutaja tütar“ on omamoodi nõialugu.

„Udumäe kuningas“ jutustab naisest, kes nooruses pääses haldjamäele ja veetis seal oma elu kõige õnnelikuma aja. Võib-olla on see ka unistus pääseda igavast abielust.

„Pikse pill“ räägib talumehest ja samas talus elavast oboemängijast, kes töötab Estonia teatris. Vastamisi on kõrgkultuur ja tavalise tööinimese argipäev, kusjuures lugu on jutustatud viimase vaatenurgast.

„Kuidas seitse rätsepat Loomingut ostmas käisid“ räägib kirjandusajakirjast Looming, mille ostmises nähakse midagi ülevat. Nii muutub seitsme lihtsa rätsepa retk ajakirja ostma humoorikaks vastanduseks kirjandusliku kõrgkultuuri ja tavalise rahva vahel.

„Tontla mets“ kujutab endast omamoodi võlumetsa, millest vanemad ei taha pere pojale rääkida, kuigi poiss seda visalt nõuab. Vanemad näivad olevat kuidagi madude soost, kuid lubavad tal lõpuks metsa minna.

„Tark mees taskus“ jutustab targast mehest, kes osutub soomlaseks. Tema taskusse sattumine tagab peategelasele õnneliku elu koos taskukellaga.

„Vägev vähk ja luhtunud võimalus“ oli minu jaoks mingil põhjusel kogu kogumiku kõige keerulisem lugu. Vähid, Eesti taasiseseisvumine ja veel mitmesugused muud teemad on siin omavahel üsna pöörases segus.

„Vinguv jalaluu“ räägib äraneetud luust, mida paikkonda kolinud õpetaja püüab omakorda nõidusega taltsutada, kuid üsna kehva eduga.

Elisabeth Gilbert, 2022. Tämä kokonainen maailmani, 576 s. Gummerus. Isbn 9789512421732

 Tältä tekijältä olen aiemmin lukenut "Eat, pray, love" kirjan, joka on aivan muuta kuin tämä teos. Se nimittäin on ns. kevyttä kesälukemista, vaikka onkin ehkä vakavaksi tarkoitettua autofiktiota.

Tämä teos on sijoitettu kauas nykyajasta edellisille vuosisadoille ja kertoo Alma Whittakerin ja tämän perheen tarinan. Taustatyöt on tehty ja faktat ovat kohdallaan, ainakin minun ymmärrykseni mukaan ja aikakaudet piirtyvät historiallisine tapahtumineen selkeästi.

Alun tarina Alman isästä ja hänen päätymisestään menestyväksi kasvikauppiaaksi USA:han on herkullista tekstiä. Ironia sai korvissani kuulumaan koko ajan kertojan äänen, kuin maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmissä, - yllätyksiä ja koko ajan tunne, että jotain hauskaa on tulossa.

Alman lapsuus ja aikuiseksi varttuminen on tasaisempaa ja vähemmän ironista, mutta silti hyvin mielenkiintoista luettavaa. Räväkän Alman pariutuminen hauraan ja ilmeisen homoseksuaalin miehen kanssa saa Alman pettymään pahemman kerran avioliitossaan.

Alman isän kuoltua Alma hakeutuu Tahitille, jonne oli aviomiehensä pettyneenä passittanut ja jossa tämä oli sittemmin kuollut. Tämä jakso tuntuu venytetyltä ja jännityksen kerääminen Alman elämän ainoaan seksikokemukseen miehen kanssa, hieman epäuskottavalta. Niin tuntuu myös Alman kyky kirjoittaa Eurooppaan matkaavilla laivoilla ilman kirjojaan ja muistiinpanojaan 40-sivuinen tutkielma luonnonvalinnasta.

Darwinin ja Wallacen referoiminen osana kirjaa saa toivottavasti mahdollisimman monen lukijan ymmärtämään evoluutioteoriaa täsmällisemmin. Ja ehkä muistamaan, että altruismille on uudemmissa esityksissä esitetty täysin päteviä ja empiirisestikin koeteltuja selityksiä.

Hauska kirja, jota oli kiva lukea, ainakin näin luonnontieteilijänä.

Emily St. John Mandel, 2022. Asema 11, 394 s. Tammi. Isbn 9789520439989

 Tämä kuvaus pandemiasta, josta seuraa dystooppinen maailman tila, on mahdollisuuksien tarkastelua, mutta äärimmilleen vietyä.

Harva patogeeni tappaa yhdeksän kymmenestä sairastuneesta. Jos tappaisi, leviäminen loppuisi lyhyeen. Tästä ja monista muista uskottavuuteen liittyvistä syistä, pidin tätä enemmän viihteenä kuin kannanottona ihmiskuntaa uhkaaviin vaaroihin.

Yhteiskuntien ja valtioiden romahtaminen, sähkön ja puhtaan juomaveden ja teollisen ruuan loppuminen, lienevät mahdollisia, mutta eivät todennäköisiä. Lisäksi tilanteen kuvaus kiinnitti kovin vähän huomiota siihen, miten harvat selvityneet ryhmät olivat ratkaisseet nämä käytännön ongelmansa.

Näistä huomioista huolimatta luin tarinaa vaeltelevasta sinfoniaorkesteri/Shakespeare-teatterista sen parissa jossain määrin viihtyen.

Johanna Kukka, Pekka Sauri, 2025. Ihmisyyden rajoilla, Mitä välillemme jää tekoälyn aikakaudella, 323 s. Docendo. Isbn 9789528502371

 Tämä kirja kertoo paljon tekoälystä, mutta vielä enemmän suhteestamme siihen ja toisiimme. Vaikutelmaksi jää, että jos olet ollut huolestunut tekoälyn kasvavasta vallasta, ei ole syytä huoleen. Ainahan voi vetää tekoälyltä töpselin seinästä...

Tekoälyltä puuttuu kehollisuutemme, ja sitä myöten kyky ymmärtää meidän tapaamme käsittää maailmaa. Itse olen ainakin toistaiseksi ajatellut, että tekoäly on vain hyvin kehitelty tietokoneohjelma eikä muuta. Kysymystä teoälyn tietoisuudesta olen pitänyt absurdina juuri kehollisuuden puuttumisen vuoksi. Tässä kirjassa sitäkin käydään kiitettävästi läpi.

Kirjassa on myös paljon tarkastelua ihmisenöä olemisesta ja suhteistamme ihmisinä. Hyödyllistä ja avartavaa pohdiskelua, vaikka joillakin kohdin putosinkin kärryiltä.

Claire Keegan, 2024. Kasvatti, 83 s. Tammi. Isbn 9789520461102

 Tämä pieni minikirja, pienoisromaani tai novelli, on minimalistinen myös tyyliltään. Tarina kerrotaan noin kuusivuotiaan lapsen silmin. Tämä pääsee kesäksi sukulaisten luo parempiin oloihin. Kesätalossa ei ole lapsia; pariskunta on menettänyt ainoan poikansa onnettomuudessa. Petalin kotona on vanhempien lisäksi liuta sisaruksia ja lisää tulossa.

Aluksi Petal on sulkeutunut ja peloissaan, mutta vähitellen hyvinkohtelu saa hänet avautumaan ja voimaan aina vain paremmin. Paluu syksyllä kotiin on pienelle tytölle raastavaa. Ero sisaruksiin on suuri, mutta palaaja ei sorru kiusaamaan sisariaan. Kaipuu läheisyydestä ja hyväksymisestä saa hänet juoksemaan vielä kerran sijaisisän syliin, ennen tämän lähtöä takaisin.

Vaikuttavaa, että reilun kahdeksankymmenen sivun teksti ja kuusivuotias päähenkilö pitää lukijan näin lujassa otteessa.

Elizabeth Strout, 2026. Haluan kuulla kaiken, 333 s. Tammi. Isbn 9789520467142

 Luin joku aika sitten uudestaan Olive Kitteridgen. En juuri koskaan lue mitään kirjaa toista tai useampaa kertaa. Stroutin kirjalijalaatu on sellainen, että jopa minä pystyin lukemaan kirjan toiseen kertaan ja nauttimaan siitä. Tuntui jotenkin, siltä, että kirjailija kuvaa kahta tasoa todellisuutta: ensin tavallista arkeamme ja sitten toista piilotettua, tai salaista, vain pilkahtelevaa totuutta, joka kätkee jotain, mikä kuitenkin on tunnistettavaa. Ahdistusta, turhautumista, seksuaalisuutta tai hyväksikäyttöä tai jopa jotain rikollista.

Tässä kirjassa nuo kaksi tasoa ovat myös koko ajan kuvattuina. Arki ja pinta sekä toinen, henkilöiden tajunnan ja oman ajatelun ja tunteiden taso. Reaalimaailma ja tunteet ja se, miten niistä muodostuu ihmisen elämä.

Tähänkin kirjaan sisältyy yksi murha ja sen selvittäminen ja seksuaalisia jännitteitä ja ihmissuhteita. jotka ahdistavat tai ihastuttavat ja muuttuvat ajan ja kirjan kuluessa.

Loppujaksossa ikään kuin kerrataan henkilöhahmoja, jotka ovat olleet esillä koko Stroutin pitkässä tuotannossa, ja jätetään heille hyvästejä harvinaisen idyllisen ja onnellisen lopun myötä.

Taattua laatua, kannattaa lukea.