Heidi Köngäs, 2021. Siivet kantapäissä, 363 s. Seven, ISBN 9789511444374

 Marja Rankkalan kiehtova elämäkerta tuo esiin monia viime vuosisadan juoruja ja tapahtumia teatterin, Yleisradion ja elokuvan henkilöistä. Ehkä nekin ovat kiinnostavia, mutta ennen muuta tässä kiinnostaa itsenäisen ja omatahtoisen naisen elämäkerta. Olavi Paavolainen on käytännössä toinen päähenkilö tarinassa, jonka päähenkilö itse kertoo. 

Seksuaalisuuden ja sen vapautumisen kuvaus on kauniisti tasapainossa päähenkilön muun persoonan kanssa. Välisivuina tosin on sadomasokistinen muutaman sivun alistamiskertomus, jonka yhteys muuhun kirjaan ei minulle valjennut. Hyvin ja vetävästi kerrottu fiktiobiografia.

Heidi Köngäs, 2015. Hertta, 285 s. Otava. Isbn 9789511289913

Kirja kertoo Otto Wille Kuusisen tyttären, Hertan, ja Yrjö Leinon tarinan. Suomen politiikan yksi vaikuttavimmista naishahmoista saa tässä komean muotokuvan, joka kertoo ainutlaatuisesta ihmisestä ja ainutlaatuisesta elämästä Suomen alkuvaiheissa ja kommunismin ja stalinismin puristuksessa. Samoin kuin 2017 julkaistu Sandra, teos on rakennettu eri henkilöiden näkökulmista käsin. Tässäkin näkökulma vaihtuu luku luvulta, mutta tarina kulkee eteenpäin ja kantaa lukijaa hengästyttävää vauhtia. Kirjan luettuaan, on pakko selata netistä lisätietoja näistä hahmoista ja heidän elämästä ja Suomen politiikan vaaran vuosista. Kirja tekee tehtävänsä ja herättää historian hahmot henkiin kiinnostavalla tavalla.

Heidi Köngäs, 2017. Sandra, 285 s. Otava. Isbn 9789511314035

Tämä kirja tekee vaikutuksen. Sata vuotta sitten ollut herää eloon ja hengittää niin, että melkein tuoksutkin tuntee. Näin se on voinut tapahtua, tapahtunut, ja jos, niin varmasti noin ovat nuo ihmiset tunteneet ja eläneet. Tämä kirja on 18 tapahtumien satavuotistribuutti. Parempaa muistelua ei voisi toivoa, Nykyajassa elävä, kirjailijan alter ego (?), joka kiinnostuu isoäitinsä elämästä, tekee tarinan ja sen laatimisen uskottavaksi. Tällaisia kohtaloita on sata vuotta sitten varmasti ollut runsaasti. Tämä teos on hävinneitten puolella, mutta onko se voittajia vastaan? Mielestäni ei. Tätä työtä tarvitaan, jotta joskus jälkeen tulevat voivat hyvällä omalla tunnolla unohtaa kaunansa, mutta ei sitä, mikä onnettomuus väkivalta voi olla yhteiskunnassa.
Kirjan henkilökuvaus on taitavaa ja syvää. Henkilöt elävät lukijan päässä ja jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Kirjan ja juonen kulkua pidän, kaikesta kurjuudesta huolimatta, optimistisena. Paremmat ajat tulevat. Siis ovat tulleet. Tämä kirja olisi ansainnut palkinnon, suuren tai pienen. Ei tämä mikään täällä pohjan tähden alla monumentti ole, mutta aivan Linnan kaltaisissa mitoissa ja taidoissa tehty. Hyvä kirja.