Näytetään tekstit, joissa on tunniste Merete Mazzarella. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Merete Mazzarella. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. elokuuta 2021

Merete Mazzarella, 2019. Varovainen matkailija, 319 s. Tammi. isbn 9789520404710

 Olen aiemmin lukenut Mazzarellan teoksen "matkalla puoleen hintaan, eläkkeellä olemisen taidosta". Pidän kirjoittajan rauhallisesta, varovaisesta tyylistä. Tämä kirja ei ole matkakirja eikä autobiografiaa, vaan siinä on molempia. Nykyään niin tavallista autofiktiota tämä ei ole.

Kirjaan on tullut mukaan yllättävän ajankohtaistakin ainesta, esim. Australian osalta pohdintaa sen suhtautumisesta ilmastonmuutokseen ja pakolaisiin. Mitään yllätyksiä lukuelämys ei tarjoa, mutta ei sellaista varovaiselta kirjoittajalta tarvitse odottaakaan. Vaivattomasti soljuva kerronta käy hauskasti läpi risteilykulttuuria ja kirjoittajan ambivalenttia suhdetta siihen. Sinne tänne on myös siroteltu pohdintoja ja pieniä paljastuksia kirjoittajan elämänkäänteistä.

torstai 13. joulukuuta 2018

Merete Mazzarella, 2012. Matkalla puoleen hintaan, eläkkeellä olemisen taidosta, 250 s. Tammi. isbn 9789513169145

Tämä pieni kirjanen on lämmin ja tarinoiva kertomus eläkkeelle jäävän professorin ja kirjailijan tunnoista. Antti Eskola kirjoitti kirjassaan Vanhuus sosiologina siitä miltä tuntuu tulla vanhaksi ja minkälainen tuo elämänkaaren osa on. Mazzarella kirjoittaa humanistina ja kirjallisuuden tutkijana siitä, millaista on, kun on vanhuuden kynnyksellä ja miten on mahdollista sopeutua eläkkeelle jäämiseen ja miltä se tuntuu. Olen itse samassa vaiheessa kuin hän oli kirjoittaessaan. Olen ollut nyt yli puoli vuotta eläkkeellä. Tästä syystä löydän kirjasta paljon, paljon tuttua ja koettua. Minäkin siis olen tässä asiassa kokemusasiantuntija, joka voisi kertoa nuoremmille, miltä se tuntuu. Mutta kuten Mazzarella, olen jo oppinut, että viisautta on olla tyrkyttämättä tietoa, jonka nuoremmat uskovat jo tietävänsä. Niin, he itse asiassa määrittelevät sen, millaisia vanhat ihmiset saavat olla.
Kirja on kirjoittajansa tavoin lämpimän humanistinen ja antaa varmasti paljon kaikenlaisille eläkeläislukijoilleen - vaikka he eivät sattuisikaan olemaan professoreita. Kirja paranee loppuaan kohti ja erityisesti "loppuyhteenveto ja johtopäätökset" on antoisaa luettavaa. Toivon, että minunkin eläkeläiselämäni noudattaisi tätä kaavaa: vanhetessaan se selkeytyy ja paranee, ja antaa viisaan vaikutelman.