Anne Tyler, 2013. Jää hyvästi, 203 s. Otava. isbn 9789511262336

Tämä on kertomus äkillisestä leskeentymisestä ja keskusteluista edesmenneen vaimon kanssa. Dramaturgisesti keskustelut esitetään tässä näkyvänä esiin tulevan kuolleen vaimon kanssa, mutta jokaisessa suru- tai erotilanteessa tulee tutuksi jatkuva dialogi poistuneen kanssa. Tässä on ammennettu noista dialogeista ja vähän väritetty tarinaa. Kirjoittajan kieli ja tyyli on hyvin sujuvaa ja toimivaa, tekee mieli sanoa, että se on liukasta, niin hyvin tarina soljuu, suorastaan juoheasti, tekstiä on aivan nautinto lukea. Aiemmin olen lukenut avioliiton lyhyen oppimäärän ja aikaa sitten aikuisina ja sama mielikuva kielestä ja sen hyvästä kulkemisesta on jäänyt niistäkin muistoksi - jopa niin, että muistikuvaan on jäänyt jotain kiusallisesti ´liian kaupalliseen´ viittaavaa. Ehkä ollaan rajalla, mutta eihän taitavassa kerronnassa ja juonen rakentamisessa ole mitään väärää? Ainakin tämän voisi mielenkiinnolla lukea nuori leski ja kertoa, onko kokemus edesmenneen läsnäolosta ja vierailuista tuttua.

Tyler Anne, Avioliiton lyhyt oppimäärä, Otava 2012

Tylerin kirja kertoo yhden amerikkalaisen avioliiton tarinan 40-luvulta 2000 luvulle. Aviopari Michael ja Pauline ovat vuoroluvuin pääosassa siivuissa, jotka lohkaisevat kohtalaisia paloja yhteisestä historiasta. Molempien näkökulma on uskottava, autenttinen ja looginen. Kiehtovalla tavalla molemmat alkavat elämään yhtäaikaa lukijan mielessä. Eikä voi sanoa, etteivätkö parin vaikeudet olisi tuttuja - kipukohdat lienevät jokaisen avioliiton tutuimmat karikot.
Tarina vie mennessään, kiehtoo ja viihdyttää niin, ettei kirjaa malttaisi laskea ollenkaan käsistään. Vaikka viimemainittua kai ei saisi sanoa vakavasti otettavassa kirjamielipiteessä, tässä se kuitenkin on ilmeinen ansio, tarina ei ole vain kevyttä viihdettä.