Tarina kertoo Ghanalaisesta maahanmuuttajaperheestä Yhdysvalloissa. Perheen isä on lähtenyt takaisin Ghanaan, äiti kärsii mielenterveysongelmista ja poika sortuu opioidiriippuvaiseksi ja kuolee yliannostukseen. Tytär, varsinainen päähenkilö tukee äitiään, horjuu uskon ja ateismiin välillä ja purkaa paineita suuntaamalla kaiken tarmonsa opiskeluun ja uraan neurotieteilijänä. Tarkoituksena on selvittää onko mahdollista ja miten, välttää riippuvuutta ja riskinottoa.
Kerronta on tässä yhtä laadukasta, kuin tekijän edellisessä teoksessa, luku luvulta lukijaa pidetään tehokkaasti juonessa mukana ja poikkeamat ajan juoksussa esitetään selvästi erilaisella typografialla, päähenkilön suorina muistoina, tms. Jännite uskonnon ja tieteen välillä päähenkilön elämässä nousee lopulta pääaiheeksi, mutta jää jotenkin vaillinaisesti käsitellyksi. Ristiriita kovien faktojen ja uskonnollisten myyttien välillä yhden ihmisen korvien välissä on ollut ehkä hiukan liian kova pala uskottavammin käsiteltäväksi.
Kirja on tästä huolimatta lukemisen arvoinen, vaikkei nousekaan tekijän edellisen kirjan veroiseksi.
