Aloitin biologin urani kenttätöissä ja sitä ennen jo luonnon ja lintuharrastajana. Luonnon monimuotoisuus ja elämyksellisyys lienee useimpien biologian valinneiden motivaationa. Sittemmin tein töitä soveltavan biologian ja vähän jopa fysiologian puolella, mutta genetiikka ei kuulunut oppiainevalikoimaani. Tästä huolimatta olen aina seurannut genetiikan ja ekologian edistystä suurella mielenkiinnolla. Nämä kaksi alaa ovat eniten muuttuneet elämäni aikana ja samalla muuttaneet koko biologian kentän ja ajattelun. Toki Darwin ja luonnonvalinta olivat vallalla jo sata vuotta ennen, mutta synteettinen evoluutioteoria loi perustaa tarkemmalle evoluution ja luonnonvalinnan mekanismien ymmärtämiselle. Dna:n kaksoikierteen emästen ja vastaavien valkuaisaineiden aminohappojen aakkosten selvittäminen kertoi miten luonnonvalinta toimii molekyylisellä tasolla.
Edelleen tarkemmin ymmärtämättä on ollut luonnonvalinnan valtava tehokkuus. Millä tavalla toimivasta ja hyvästä ratkaisusta edetään vielä parempaan niin, että toimivaa ratkaisua ei hävitetä, mutta uusi löydetään silti mahdollisimman nopeasti. Jos tämä tapahtuisi pelkästään satunnaisvaihteluun luottaen aika ei riittäisi, koska vaihtoehtoja on aina tähtiteteellinen määrä.
Vaihtoehtojen suunnaton määrä koskee niin dna:n aakkosjärjestystä, genotyyppejä, kuin aineenvaihduntareaktioiden fenotyyppejä, metabolisia fenotyyppejä kuin geenien ilmentymisen säätelyn tyyppejä. Nämä käydään systemaattisesti ja kokeellisia tutkimuksia referoiden läpi ja osoitetaan että kaikkien vaihtoehtojen kokonaisuus on järjestynyt moniulotteiseksi matemaattiseksi kokonaisuudeksi, jossa vaihtoehtojen löytäminen on mahdollisimman tehokasta. Näitä kokonaisuuksia nimitettän tässä teoksessa kirjastoiksi. Nimitys on osuva, sillä luonnonvalinta lukee ja testaa juuri näitä tekstejä kaikilla tasoilla. Kirjoittaja osoittaa, että myös piirilevyjen loogisten operaattoreiden monimutkaisten kytkentöjen vaihtoehdot sijaitsevat samalla tavalla järjestyneessä matemaattisesti formuloidussa kirjastossa (Platonin ideoiden todellisesssa maailmassa!?), josta niitä voi ottaa testattavaksi samaan tapaan kuin evoluutio tekee, askel, johdotus kerrallaan.
Kirjoittaja ottaa kantaa Wittgensteinia vastaan, että nämä kirjastot on löydetty eikä keksitty. Niiden toimivuus ja olemassaolo, paitsi tieteen abstraktioina, myös olemassaolon fundamentteina, näyttää teoksen perusteella niin vankalta, että tekisi melkein mieli yhtyä kirjoittajan käsitykseen, vaikka siitä ei taida olla evidenssiä tarjolla.
Kirja, joka ainakin kaikkien biologien tulisi lukea, mutta myös biologiasta kiinnostuneiden, jos ovat valmiita pohtimaan evoluutiota ja sen toimintatapaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti