Yoko Ogawa, 2016. Professori ja taloudenhoitaja, 286 s. Tammi, ISBN 9789513190422

Suloinen tarina professorista, jonka muisti vamman seurauksena toimii vain 80 minuutin ajan kaiken tätä vanhemman kadotessa työmuistista. Hänelle tulee taloudenhoitaja, joka on yksinhuoltaja. Pian myös poika tulee mukaan iltaisin koulun jälkeen ja professori osoittaa suurta huolenpitoa ja mielenkiintoa poikaa kohtaan päinvastoin kuin muuten.
Kirja käy läpi myös matematiikkaa lempeällä professorin taidolla. Eulerin yhtälö luonnollinen luku potenssiin pii kertaa miinusyhden logaritmi plus yksi on yhtä kuin nolla, saa jopa tällaisen keskilahjattoman matematiikan tuntijan ihastelemaan sen yksinkertaista kauneutta ja mystistä voimaa. Kunpa tällaista matematiikkaa ja siihen perehdytystä olisi kouluissa ja joka paikassa enemmän. Saisimme nauttia mystisestä yhteydestä totuuteen ja kauneuteen enemmän. Kaunis tarina. Hieno kirja.

Jari Järvelä, 2001. Veden paino, x s.. WSOY. ISBN 9789510261033

Tässä tarinassa tapahtuu. Heti ensimmäinen luku on täynnä hurjaa menoa hautajaisineen. Sitten seuraa rauhallisempi vaihe, kun nuori ja vähän lapsellinen päähenkilö Yrjö hakeutuu kesätöihin uittoon Karjalaan ennen opiskelujensa alkua. Aluksi vaikea uitttyö etenee rauhallisesti, mutta sitten alkaa tapahtua ja uittoporukka jää kahteen kertaan heimosotien jalkoihin ja menettää jäseniään taisteluissa ja terrorissa. Yrjö vääntää tapahtunutta itselleen sankariteoiksi, mutta toisella kerralla vankina peli paljastuu ja Yrjön aikuisriittinä on paljastuneen muistikirjan tuhoaminen. Lopulta käy ilmi, että uittoporukka on ollut henkensä kaupalla ryöstöretkellä vieraan valtakunnan alueella ja uittamassa myös muiden yhtiöiden tukkeja. Uitto onnistuu, mutta suurilla tappioilla, voittaja  on ennen muuta yhtiö, joka on saman tien myynyt koko tukkimäärän. Yrjö lienee kuitenkin saanut kokemusta, joka auttaa myöhemmin elämässä.

Helena Tšizova, 2018. Naisten aika, 261 s. Into. ISBN 9789522649416

Tarina tytöstä, joka ei puhu ennen seitsemättä ikävuottaan. Tarina lapsuudesta useamman maatuska-mummon hoivissa ja orvoksi jäätyä mummojen organisoimasta valeadoptiosta. Kaikista stalinismin kauheuksista ja neuvostoarkipäivän epäoikeudenmukaisuuksia, korruptiosta ja mielivallasta huolimatta tarina kääntyy onnelliseksi selviytymiseksi. Lukija huokaisee helpotuksesta, kun lopussa käy ilmi, että tarnan henkilöt, syöpään kuollutta äitiä lukuunottamatta ovat selvinneet, ja päähenkilö jopa hyvin, taiteilijaksi, jonka teoksilla on kysyntää.

Edward St Aubyn, 2018. Loistava menneisyys, Patrick Melrosen tarina I-III, 456 s. Otava, isbn 9789511313830

Tämä kertomus on suorastaan iljettävä. Ensimmäinen osa kertoo Patrickin lapsuudesta, jonka pilaa pedofiili isä ja yläluokkainen tyhjän toimittaminen. Toinen osa taas kertoo huumehuuruisesta nuoruudesta. Heroiinin vaikutusten kuvaus kuin huumeisen sielun sisältä käsin on kiehtovaa ja kammottavaa. Viimeinen osa kertoo yläluokan juhlista, joihin myös huumeista kuiville päässyt Patrick osallistuu. Viimeisillä sivuilla pilkahtaa pieni toivo elämän ilon mahdollisesta paluusta.
Kirja osoittaa todeksi sen, että moraali ja tavat velvoittavat vain keskiluokkaa. Rahvasta ne eivät koske, koska eletään kädestä suuhun ja turvaudutaan tarvittaessa vaikka rikoksiin elossa pysymiseksi. Eliittiä ne eivät koske, koska säännöt ja moraali on säädetty vain kansan kurissa pitämiseksi ja eliitti voi rauhassa rikkoa kaikkia sääntöjä kunhan se tehdään tyylillä ja tarvittaessa piilossa. Kirjassa piirtyvä kuva pöyhkeästä eliitistä vailla moraalia on äärimmäisen vastenmielinen. Mutta eikö se ole totta? Jolloin johtopäätökset yhteiskunnan suhteen ovat radikaaleja.