sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Jerome K. Jerome, 2013. Kolme miestä veneessä, 211 s. Basam Books. isbn 9789522601568

 Tämä kirja on julkaistu ensi kerran 1889. Kyseessä siis lienee melkoinen klassikko. Teksti tuntuu kestäneen aikaa melko hyvin. Huumorin keinot, toisto ja liioittelu ovat ahkerassa käytössä kolmen kaveruksen ja koiran yhteisen Thames-joen retken kuvailussa. Muutama kohta sai minut jopa nauramaan ääneen. Voi olla, että tästä kirjasta on lähtöisin joitain komediameemejä, joista kukaan ei enää tiedä mistä ne ovat alun perin.

Näin on ainakin laita toisen tuntemani huumorihuumorin klassikon, nimittäin puutarhahuumorin timantin Karel Capekin Puutarhurin vuoden. Sieltä löytyy monta juttua, jotka kaikki tuntevat, mutta ovat unohtaneet alkuperäisen lähteen.

Tässä jokimatkajutussa on aikalaiskuvausta, joka olisi ehkä avautunut minulle paremmin, jos tuntisin paremmin Etelä-Englannin maaseutua ja historiaa. Paljon tuttuja nimiä, jotka eivät kuitenkaan vajavaisella tietämyksellä puhuttele sen enempää.

Hienoa nähdä, että klassikkoteosta painetaan vielä yli sadan vuoden kuluttua ensimmäisestä painoksesta.

keskiviikko 6. lokakuuta 2021

Jenny Erpenbeck, 2020. Päivien loppu, 314 s. Tammi, isbn 9789520412470

 Tämä kirja lopettaa päähenkilönsä tarinan monet kerrat kuolemaan, mutta jatkaa seuraavassa jaksossa, entä jos olisikin käynyt näin -tavalla.

Tässä se ei kuitenkaan häiritse, eikä tee lukemisesta ylettömän raskasta kuten Paul Austerin 4321 järkäleessä, jossa on neljä vaihtoehtoista tarinaa. Tässä kirjassa voisi olla vain yksi tarina ja vaihtoehtoiset ennenaikaiset loput ovat vain lyhyitä versoja.

Kirjan rakenne ja sen intensiivinen kerronta tekevät teoksesta elämän viimeisiin tosiasioihin keskittyvän. Mitä jää jäljelle, kun päivät ovat lopussa?

Tarinan kulkiessa käydään tunteiden ja tapahtuimen tasolla yksilönäkökulmasta läpi niin juutalaisvainoa kuin Stalinin hirmuvaltaa. Molemmat asioita, jotka määräävät meidän nykyihmisenkin elämää ja käsitystä ihmisyydestämme-