Tove Ditlevsen, 2021. Lapsuus, 142 s. S&S, isbn 9789515254511

 Tämä Kööpenhamina-trilogian ensimmäinen osa olisi toki pitänyt lukea ennen seuraavaa Nuoruutta, mutta niin suosittuja nämä kolme kirjaa ovat, että niiden saaminen kirjastoista ottaa aikaa, eikä järjestystä voi päättää.

Tämän kirjan kieli on samanlaista kuin seuravassa, Nuoruus, osassa. Lauseet oat lyhyitä, toteavia. Ankeita kuten kuvaamansa 30-luvun lapsuuskin. Yhteiskunta on jakautunut työläisiin ja hyväosaisempiin. Köyhien elämä on kovaa ja sitä rasittavat vielä lisää työttömyys, miesten juopottelu ja nuorten naisten enneaikaiset raskaudet.

Nuoren tytön palava halu tulla runoilijaksi ja sitkeys koettaa kirjoittaa välittämättä ympäristön vinoista asenteista kirjoittmista kohtaan on hämmästyttävää.

Odotan innolla hetkeä, jolloin saan käsiini kolmannen, tärkeimmän, osan, Aikuisuus.

Elizabeth Strout, 2022. Voi William!, 226 s. Tammi. Isbn 9789520434984

 Samalta tekijältä olen aiemmin lukenut "Kaikki on mahdollista", "Nimeni on Lucy Barton" ja "Olive Kitteridge". 

Kaksi ensimmäistä kertovat henkilöstä Lucy Barton, jolla on paljon yhtäläisyyksiä kirjoittajaansa. Jälkimmäinen taas on kokoelma, jonka tarinoita linkittää Olive Kitteridge niminen päähenkilö.

Tämä "Voi William" kertoo Lucy Bartonin entisestä miehestä Williamista ja parista muustakin exästä. Sata ensimmäistä sivua olin kahden vaiheilla, onko tämä mielenkiintoista, vai ei. Se johtui siitä, että tässä ikäänkuin kaikki on jo tapahtunut ja esillä. Aiemmissa teoksissa jotain on aina ollut piilossa, vähintään rivien välissä, josta sitten purkautuu tekstiin ahdistusta, pelkoa tai muita hyvin voimakkaita tunteita. Tässä kirjassa taas kaikki tuntui olevan jo tapahtunut ja kerrottu - kaikki esillä.

Alun jälkeen kirja kuitenkin pääsee käsittelemään pääasiaa: psyykkistä tapahtumista ihmisten välisissä suhteissa ja kuvaaamme itsestä ja muista. Kuinka vähän tiedämme jopa aviopuolisosta, emmekä tunne kovin hyvin edes itseämme. Strout onnistuu kuvaamaan niitä lyhyitä hetkiä kun kirkkaasti oivallamme näitä totuuksia. Taito jäädyttää tuollainen kirkastuksen hetki kirjan sivuille on hänen kirjailijan taitonsa timantti, joka loistaa kirja kirjalta kirkkaammin.

Tove Ditlevsen, Nuoruus, 2021. S&S. isbn 9789515255037

 Sain käsiini vain tämän trilogian keskimmäisen osan. Lapsuus ja aikuisuus jäävät myöhemmän lukemisen varaan. Arviointi ilman niitä on vaikeaa, vaikken koskaan kirjoitakaan kirja-arvioita, vaan siitä mitä koin kirjan lukiessani, siis kirjamielipiteitä.

Tämä on aitoa autofiktiota, joka on julkaistu alunperin jo kuuskytluvun loppupuolella, kun nykyisesta autofiktiobuumista ei ollut vielä tietoa.

Tarina kertoo maailmansotaa edeltävän ja sota-ajan nuoruusvuosista. Kieli on yksinkertaista ja lauseet lyhyitä. Ehkä kuten teini-ikäisen kirjoittaminen voisi olla. Liekä sitten Lapsuus lapsellista ja Aikuisuus kypsempää kielta.

Hyvää ajan ja (luokka)yhteikunnan kuvausta.