Olen aiemmin jo lukenut toisen Pikettyn järkäleen "Pääoma 2000-luvulla". Tämä kirja kertaa paljolti jo tuossa kirjassa ollutta taloushistoriaa, mutta jatkaa sitten käsittelemään nyky-yhteiskuntien kehitystä ja mahdollisuuksia kehittyä erilaisiin suuntiin.
Piketty käy läpi kolmijakoisten yhteiskuntien (noin sääty-yhteiskunta), kolonialismin, markkinatalouden/kapitalismin ja sosialismin ja sosiaalidemokraattisten yhteiskuntien vaiheita taloudessa. Sosiaalidemokratian hän määrittää hyvin laajasti ja lukee mukaan, vaikka Ruotsi on "malliesimerkki", kaikki yhteiskunnat ja suuntaukset, jotka pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan eriarvoisuusregiimiin ja narratiiviin tasa-arvoistavaan suuntaan.
Nykyideologioita, sosiaalidemokratian lisäksi, jotka Piketty käy läpi, ovat vasemmisto, jota Piketty nykymuodossa nimittää "bramiinivasemmistoksi", markkinaoikeisto sekä nativistit/nationalistit/identiteettipoliitikot.
Bramiinivasemmistoa ovat nykyiset vasemmistopuolueet, entiset luokkataistelupuolueet, jotka ovat vieraantuneet perinteisestä työväenluokasta, mutta alkaneet ajaa pitkälle koulutettujen meritokraattien asiaa ja ottaneet "wokettamisen" osaksi politiikkaansa. Tämä näkyy äänestyskäyttäytymisessä koulutuksen ja varallisuusdesiilien suhteen. Meritokraatit ovat alun vieroksunnasta päätyneet äänestämään vasemmistopuolueita yhä enemmän ja näin näiden puolueiden agenda on muuttunut.
Markkinaoikeisto on päässyt valtaan 80-luvulta alkaneen Pinochet-Reagan-Thatcherin verokilpailun seurauksena muuttuneeseen politiikkaan, joka tasa-arvoistavasta hyvinvointivaltio-suuntauksesta on johtanut "vaihtoehdottomaan" budjettipolitiikkaan ja uhkaa sosiaaliturvaa hämmästyttävän laajasti ja samaan tapaan niin Euroopassa, Amerikassa kuin muuallakin.
Tämän eriarvoisuutta lisäävän kehityksen myötä on jouduttu tilanteeseen, jossa identiteettipolitiikka on tullut "luokkataistelun tilalle" lähes kaikkialla lännessä ja jopa muuallakin, kuten Intiassa. Tähän kuuluu xenofobia ja maahanmuuton vastustaminen vaikka vastoin omaa etua, kuten Suomessakin paraikaa tapahtuu.
Pääomamarkkinoiden säätelemätön, tekisi mieli sanoa säälimätön, vapauttaminen 80-luvulta alkaen on tuonut markkinaoikeiston valtaan eri tavoin lähes kaikkialla ja eriarvoisuusregiimi on nykyään eriarvoistava ja näyttää, että pääomien kasaantuminen yhä pienemmän joukon käsiin vie kohti tilannetta, joka vallitsi ennen maailmansotia ns. belle epoquen aikana.
Veropolitiikkaan Piketty palaa aina uudestaan. USA:n new dealin aikaan sovellettiin todella jyrkkää progressiota, jopa 90% tulo ja omaisuusveron marginaalia. Piketty ehdottaa tasoittavaa veropolitiikkaa keinoksi estää ja vähentää pääomien kasaantumista ja vaarallista polarisaatiota. Jyrkällä progressiolla, estettäisiin pääomien kasaantuminen eliitille, joka ei käyttäisi niitä investointeihin, vaan luxuselämään. Tarpeeksi jyrkällä progressiolla suuret pääomat olisivat vain lainassa omistaijllaan ja saataisiin tehokkaasti kiertoon. Kertyneellä verotulolla rahoitettaisiin myös kansalaisperintö, joka antaisi kaikille nuorille elämän lähtöpanoksen, riippumatta syntyperästä ja vanhempien varallisuudesta.
Piketty vyöryttää kokoamiaan tilastotietoja kuvaamiensa kehityskulkujen demoamiseksi. Tilastot on aina suhteutettu kulloisenkin kansakunnan bruttokansantuotteeseen ja tulo- ja varallisuusjakaumaan. Näin toteutuu vertailukelpoisuus eri aikakausien ja yhteiskuntien välillä.
Kirjassa riittää valaisevaa taloushistorian kuvausta, oivalluksia ja ahaa-elämyksiä, jotka panevat lukijan pohtimaan omia käsityksiään ja asenteitaan. Tätä on niin paljon, että en edes yritä tämän enempää kuvailla niitä. Toivon mahdollisimman monen lukevan kirjan, jotta sen ehdottamasta eriarvoisuutta vähentävästä politiikasta tulisi jäleen valtavirtaa. Vaikka kirjoittaja on taloustieteilijä, ei tässä ole mitään yli ymmärryksen käypää tai matemaattisesti liian monimutkaista, kuten valtavirran taloustieteessä nykyään poikkeuksetta tahtoo olla. Kirja on järkäle luettavaksi, melkein 900 sivua, mutta siitä on 129 sivua lähdeviittauksia ja huomautuksia, joita voi tutkia vähän kursoorisemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti