keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Maritta Lintunen, 2018, Stella, 315 s. WSOY, isbn 9789510430361

Tähän kirjaan mahtuu kaupunkiin kesäksi tulevan maalaistytön se tavallinen tarina ja syntyneen pojan kohtalo ottoäidin musiikillisen vaikutuksen alla ja hänen naissuhteensa, jotka nekin saavat alkunsa musiikista. Suuri Diiva, Sylvi Indrenius, joka vanhuutensa lohduksi lähes adoptoi väkisin seuratyttönsä sattumalapsen, on niin hieno luomus, että melkein googlasin saadakseni tietää, mitä muuta hän on tehnyt. Lapsen äiti pakenee liian omistautuvaa ja määräilevää hyväntekijäänsä ja saa aikaan niin suuren hylkäämisen kokemuksen, että taiteilijasielu menettää elämänhalunsa kokonaan. Äiti Liisa valmistuu sairaanhoitajaksi ja kasvattaa poikansa yksinhuoltajana ja saa tämän opiskelemaan lääkäriksi. Sylvin valitsemalla pojan nimellä Juri, tämä lääkäri päätyy ostamaan kaveriltaan nuoruuden harjoittelupianonsa elvyttääkseen jotain musiikin rakkaudestaan, jonka äitinsä on häneltä pois tempaissut. Samoista syistä hän on ihastunut kihlattuunsa, laulajaan, jonka musiikin ympärillä pyörivään elämään hän soluttautuu saadakseen jotain siitä, minkä kokee menettäneensä. Pieleen menneen säestäjänä toimimisen jälkeen tämä suhde kariutuu, mutta samalta laulukurssilta lankeaa toinen suhde, joka on sekä musiikillisesti että seksuaalisesti parempi vaihtoehto. Juuri tämä uusi suhde saattaa Jurin lopulta yhteen "ottoäitinsä" Indreniuksen kanssa - tai sen kanssa mitä hänestä on jäljellä yleisradion musiikkiarkistossa. Koko tarina on hyvin mukaansa tempaavasti kirjoitettu ja lopulta koko tarina kiertyy sen ympärille mikä musiikissa ja taiteessa on olennaista: tulkinta ja syvällinen ymmärrys. Todella suositeltava kirja.

Ei kommentteja: