Tässä kokoelmassa on Fernando Pessoan runoja kaksikielisenä valikoimana. Suomentajana on Janne Löppönen, jonka oppilaana olin yhden talven portugalin syventävässä opintopiirissä työväenopistossa. Harry Salmenniemen osuus suomennostyössä ei käy ykstyikohdittain selville, mutta oletan, että se ei ole huomattava. Ainakin esipuheesta vastaa yksin Löppönen.
Suomennoksista olen monissa kohdissa kovin eri mieltä. Se todennäköisesti indikoi vain sitä, etten osaa tarpeeksi portugalia tai tunne Pessoan runoutta. Pessoalla on lukuisia heteronyymejä, joilla hän on myös julkaissut ja laatinut näille elämäkertoja. Tässä valikoimassa on omalla ja kahdella heteronyymillä julkaistuja runoja.
Monet runot, niin omalla kuin heteronyymeillä julkaistut menivät minuun kuin kuuma veitsi voihin. Jotkut niistä saivat minut myös tunteilemaan voimakkaasti. Siis hyviä runoja? Tunteet iskivät vain portugalin kielisillä versioilla. Ehkä siksi, että tuohon kieleen liittyy elämässäni suuria tunteita ja onnen ja pettymyksen tapahtumia. Erityisesti omalla nimellä julkaistut runot pohtivat syvällisesti olemista ja minää, mitä olemme ja mitä se merkitsee.
En siis moiti suomennoksia, vaan kiitän, että sivulla oli koko ajan apuväline, johon saatoin turvautua, jos se ei heti selvinnyt portuguêsiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti