Omaelämäkerrallinen mutta autofiktiivinen kertomus lesbon päähenkilön elämästä ja vaikeuksista mielenterveyden ja rakkauden kanssa. Hauskimmat ja hulvattomimmat jutut ovat kalasataman psykiatriselta.
Päähenkilö on sympaattinen kaikessa ongelmallisuudessaan ja politiikan mielipiteiltään kovasti osuvan tutuinen. Viime mainitut hiipuvat kyllä teoksen loppupuolella pitkästyttäväksi paasaamiseksi, vaikka samaa mieltä olenkin, niin Trumpista kuin metoosta.
Teoksen sanotaan olevan esseistinen. Kai se sitä onkin, mutta parahaiten se uppoaa alati kasvavaan autofiktiosuohon. Eipä puutu omaelämäfiktion kirjoittajilta ainakaan mallikappaleita. Hyviäkin, kuten tämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti