sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Carlo Rovelli, 2018. Ajan luonne, 238 s. URSA, isbn 9789525985603

 Mitä aika on? Kysymys, jota olen pohtinut koko ikäni, aina silloin tällöin , enkä koskaan päätynyt oikein mihinkään, muuhun kuin, että se on suuri arvoitus.

Hämmästyksekseni tämä opus jotenkin tukee tuota ajatusta. Aikaa ei oikeastaan ole. Ei ainakaan jonain ulkopuolisena kellona, joka meistä ja muusta todellisuudesta irrallaan raksuttaa kaikille samaa vääjäämätöntä aikaa.

Suhteellisuusteoriaa en ymmärrä, mutta ei siitä tässä ole mitään kovin uuttakaan. Sen sijaan lämpöopista, sen toisesta pääsäännöstä ja entropiasta, on tässä kovin erilainen esitys, kuin se, jonka olen ennen omaksunut. Jotain siinä on entropian suhteen kovin erilaista kuin aiempi käsitykseni. 

Kun tästä sitten vielä edetään kvanttigravitaatioon ja ajan ja avaruuden pienimpään mahdolliseen osaseen, olen jo aikaa pudonnut kolisten rattailta. Mutta mielenkiintoinen luettava kuitenkin. Sopii toistenkin yrittää selittää näitä asioita kansalle - lupaan lukea kyllä...

Ei kommentteja: