Olen lukenut aiemmin Jalosen "Kirkkauden", joka kertoo uusiseelantilaisesta kirjailijasta, Janet Framesta. Tuo kirja on häkellyttävän intensiivinen ja mieleenpainuva kirjailijan epäoikeudenmukaisen kohtelun takia. Häntä pidettiin skitsofreenikkona ja hoidettiin tahdonvastaisesti vuosikausia.
Tämä Jalosen teos on jonkinlainen kirjailijan testamentti. Hän palaa muistoihinsa ja ajatuksiinsa elämänsä ja kirjoittamisensa varrelta ja kertaa lyhyesti ja intensiivisesti tunteitaan. Lukija saa aavistusken elämän vaikieuksista ja kirjoittamisesta ja kirjailijan elämästä. Kun en tunne hänen tuotantoaan enempää, on jäänyt ehkä huomaamatta viitauksia ja yhteyksiä siihen.
Tällaisenaankin kirja on pieni, intensiivinen muistikortti kirjailijasta nimeltä Riitta Jalonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti