Kertomus sodanjälkeisestä neuvostomiehityksen alaisesta Virosta on sydäntä särkevä. Päähenkilönä on 6-vuotias poika ja hänen perheensä, joka joutuu stalinismin lihamyllyyn - kirjaimellisesti. Tätinsä pelastuu pakenemaan Lontooseen sikäläisen sotaa edeltävän tuttavuutensa avulla, mutta hänenkin kohtalonsa jää vielä auki kuten hyvin tiedämme voivan käydä nykyäänkin Venäläishallitsijoiden arvostelijoille. Kuusivuotiaan sinisilmäisyys ja herkkäuskoisuus sekä toisaalta elämän ilo ja voima on onnistuttu kuvaamaan todella herkistävällä tavalla.
Stalinismin kauhukabineteilla ei mässäillä, mutta ei toisaalta kaunistellakaan. Vankikaapit olivat todella olemassa, olen itsekin nähnyt sellaiset Vilnan KGB-museossa. Viron kärsimysten tämä puoli on kyllä periaatteessa suomalaisille tuttua asia, mm. Sofi Oksanen on yrittänyt tuoda tätä historiaa suomalaisten tietoon, mutta tällaisia ensi käden tietoja ja elävöittämistä tarvitaan edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti