Kirjan minäkertojan juutalainen sukuhaara on, niin monen muun juutalaissuvun tapaan, lähes hävinnyt Stalinin ja Hitlerin lihamyllyihin. Pala palalta tämä uuden sukupolven edustaja kokoaa sukunsa historiaa ja tarinoita arkistoista löytyvien ripeiden ja vihjeiden perustalle.
Uutta tässä on, että nyt tätä kokonaisuutta konstruoi paljon nuoremman sukupolven edustaja kuin ehkä on totuttu. Jo pelkästään tästä syystä tämä kirja on paikkansa ansainnut, mutta myös siitä syystä, että kerronta on taitavaa ja kuvaa juuri tämän sukupolven etsintää tuon kammottavan sukuhistorian edessä.
Hirmuista on, että tämä kirja on juuri näinä päivinä saanut uuden ajankohtaisuuden: Ukrainalais-puolalainen Petrovskaja kertoo paljon Kiovasta ja Ukrainasta, jotka ovat näinä päivinä jälleen yhden diktaattorin hävitysvimman, sorron ja sodan kohteena. Kirjan etuliepeessä kirjoitetaan: "Sukutarinan ohella se on kertomus koko Euroopan historiasta, maailmasta, joka ei tunnu millään oppivan virheistään."
Ukrainassa jälleen käynnissä oleva sota vahvistaa tämän karmealla tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti